Puolustuskohteiden ilmankäsittelyjärjestelmät kannattaa uudistaa vuonna 2026, jos nykyinen järjestelmä ei pysty takaamaan nimellistä lämmitys- tai jäähdytystehoa kaikissa ulkolämpötiloissa tai jos se ei täytä nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia. Puolustuskäyttöön suunnitellut kohteet asettavat ilmankäsittelylle vaatimuksia, joihin tavanomaiset järjestelmät eivät vastaa: toiminnan on oltava keskeytymätöntä, hallittavissa etänä ja todennettavissa hankintaprosessissa. Seuraavat kysymykset käsittelevät uudistamisen kannattavuuden arviointia käytännön näkökulmasta.
Mitkä vaatimukset asettaa puolustuskohteen ilmankäsittely?
Puolustuskohteiden ilmankäsittely edellyttää taattua nimellistehoa kaikissa ulkolämpötiloissa, kykyä toimia ilman jatkuvaa paikallista huoltoa, etähallittavuutta sekä hankintastandardien mukaista dokumentaatiota. Nämä vaatimukset sulkevat pois suuren osan kaupallisista LVIS-ratkaisuista, jotka on mitoitettu optimiolosuhteisiin, ei ääriolosuhteisiin.
Sotilaskohteissa ja kriittisessä puolustusinfrastruktuurissa ilmankäsittelyn keskeytyminen ei ole hyväksyttävä riski. Tämä tarkoittaa käytännössä, että järjestelmän on ylläpidettävä lämmitysteho myös -20 °C:n tai kovemmilla pakkasilla ilman suorituskyvyn heikkenemistä. Tavanomaiset lämpöpumput on mitoitettu nimelliskapasiteettiin esimerkiksi +7 °C:n ulkolämpötilassa, ja niiden teho laskee merkittävästi pakkasella.
Hankintavaatimukset muodostavat toisen keskeisen haasteen. NATO-hankintakehyksen piirissä toimivat kohteet edellyttävät toimittajilta rekisteröintiä ja todennettavaa laadunhallintaa. Ilmankäsittelyjärjestelmän on myös sovelluttava liikkuvaan tai väliaikaiseen käyttöön, jos kohde ei ole pysyvä.
Miksi vanhat ilmankäsittelyjärjestelmät eivät enää riitä?
Vanhat ilmankäsittelyjärjestelmät eivät enää riitä puolustuskäyttöön kolmesta syystä: ne menettävät suorituskykyä kylmässä, niissä ei ole etähallintaominaisuuksia ja ne eivät täytä nykyisiä energiatehokkuusvaatimuksia. Vuonna 2026 nämä puutteet ovat operatiivisia riskejä, eivät pelkästään teknisiä puutteita.
Vanhemmat suorasähköiset lämmitysjärjestelmät ja ensimmäisen sukupolven lämpöpumput on suunniteltu aikana, jolloin etähallinta ja modulaarinen sijoitettavuus eivät olleet suunnittelukriteereitä. Niiden energiankulutus on korkea, ja huolto edellyttää paikallista läsnäoloa, mikä on ongelma kohteissa, joissa henkilöstöresurssit ovat rajalliset.
Suorituskykyongelma korostuu Suomen olosuhteissa. Järjestelmä, joka toimii hyvin +5 °C:ssa, voi menettää 30–50 prosenttia nimellistehostaan -15 °C:ssa, jos se on suunniteltu tavanomaiseen kaupalliseen käyttöön. Puolustuskohteessa tämä tarkoittaa lämmitysvajetta juuri silloin, kun se on kriittisin.
Mitä hyötyjä modernilla lämpöpumppuratkaisulla saavutetaan?
Moderni teollisuuslämpöpumppu puolustuskäyttöön takaa nimellisen lämmitys- tai jäähdytystehon kaikissa ulkolämpötiloissa ilman lämpötilarajoituksia, vähentää energiankulutusta merkittävästi sähkölämmitykseen verrattuna ja mahdollistaa etäohjauksen ilman paikallista huoltokäyntiä. Nämä hyödyt ovat mitattavia ja todennettavia hankintaprosessissa.
AirTreater Čáhci ylläpitää 120 kW:n nimellistehon -15 °C:ssa pelkillä kompressoreilla. Maksimiteho on 420 kW aina -28 °C:een asti, jolloin lämpöpumppu toimii täydellä kapasiteetilla. Sen alapuolella integroitu varajärjestelmä varmistaa vähintään 300 kW:n lämmitystehon myös ilman ulkoista sähkönsyöttöä vaarallisissa tilanteissa. Tämä on takuu, ei mitoitusarvo optimiolosuhteissa.
Energiatehokkuushyöty syntyy lämpöpumpun toimintaperiaatteesta: järjestelmä siirtää lämpöä ympäristöstä sen sijaan, että tuottaisi sen suoraan sähköllä. Puolustuskohteissa, joissa energiankulutus on jatkuvaa ja käyttöaste korkea, tämä tarkoittaa merkittävää käyttökustannusten alenemaa vuositasolla.
Sopiiko konttiratkaisu liikkuviin tai väliaikaisiin puolustuskohteisiin?
Konttiratkaisu sopii liikkuviin ja väliaikaisiin puolustuskohteisiin erittäin hyvin: se voidaan kytkeä kohteeseen yhdessä työpäivässä, ottaa täyteen käyttöön 4 tunnissa saapumisesta kohteeseen (kun lämmönjakelujärjestelmää ei tarvita) ja siirtää toiseen kohteeseen projektin päättyessä ilman pysyviä rakennustöitä. Tämä tekee siitä operatiivisesti joustavan vaihtoehdon kiinteälle asennukselle.
AirTreater-konttiratkaisut on suunniteltu kevyttä logistiikkaa silmällä pitäen. Järjestelmä saapuu kohteeseen käyttövalmiina pakkauksena, joka ei edellytä erillisiä konehuonetiloja tai pysyvää infrastruktuuria. Tämä on keskeinen etu väliaikaisissa tukikohdissa, harjoitusalueilla tai kohteissa, joissa toiminnan luonne muuttuu.
Siirrettävyys tarkoittaa myös, että investointi ei sido pääomaa yhteen kohteeseen. Kun operatiivinen tarve siirtyy, järjestelmä siirtyy mukana. Hankintanäkökulmasta tämä muuttaa ilmankäsittelyn kiinteästä infrastruktuurista uudelleensijoitettavaksi käyttöomaisuudeksi.
Miten etähallinta toimii kriittisissä olosuhteissa?
AirTreater-järjestelmien etähallinta toimii automatisoituun etähallinta-alustaan pohjautuvan järjestelmän kautta, joka tarjoaa reaaliaikaisen näkymän laitteiden toimintaan ja mahdollistaa asetusten säätämisen suoraan selaimesta missä tahansa ja milloin tahansa. Nimetyt loppukäyttäjät voivat myös saada pääsyn automaatiojärjestelmään. Palvelukeskuksen 24/7/365 help desk -palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden.
Automaatioalusta ei edellytä erillisiä ohjelmistoasennuksia: käyttöliittymä toimii tavallisessa selaimessa, mikä tarkoittaa, että järjestelmää voidaan valvoa ja ohjata millä tahansa päätelaitteella verkkoyhteyden kautta. Kriittisessä puolustusympäristössä tämä tarkoittaa, että häiriötilanteisiin voidaan reagoida välittömästi ilman paikallista läsnäoloa.
Etähallinnan merkitys korostuu kohteissa, joissa henkilöstöä on rajoitetusti tai joissa fyysinen pääsy järjestelmään on vaikeutunut. Reaaliaikainen toimintadata mahdollistaa ennakoivan huollon ja poikkeamien havaitsemisen ennen kuin ne kehittyvät operatiivisiksi häiriöiksi.
Milloin on oikea aika uudistaa puolustuskohteen ilmankäsittely?
Puolustuskohteen ilmankäsittely on syytä uudistaa silloin, kun nykyinen järjestelmä ei pysty takaamaan nimellistehoa kaikissa käyttölämpötiloissa, kun etähallinta puuttuu, kun energiankulutus on perusteettoman korkea tai kun järjestelmä ei täytä hankintastandardeja. Nämä kriteerit ovat mitattavia ja arvioitavissa ilman spekulaatiota.
Vuosi 2026 on käytännön syistä hyvä ajankohta arvioinnille. Puolustusinfrastruktuuriin kohdistuvat investoinnit ovat kasvussa Suomessa ja laajemmin NATO-maissa, mikä tarkoittaa sekä lisääntyvää kysyntää että parempia hankintaedellytyksiä uudelle teknologialle. Järjestelmien uusiminen osana laajempaa infrastruktuuripäivitystä on operatiivisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa kuin reaktiivinen korvausinvestointi vikaantumisen jälkeen.
Konkreettinen arviointi kannattaa aloittaa kolmesta kysymyksestä: Pystyykö nykyinen järjestelmä ylläpitämään nimellistehon kaikissa ulkolämpötiloissa ilman lämpötilarajoituksia? Onko järjestelmä etähallittavissa 24 tuntia vuorokaudessa? Täyttääkö toimittaja hankintakehyksen vaatimukset, mukaan lukien mahdolliset NATO-rekisteröintivaatimukset? Jos vastaus yhteenkään näistä on kieltävä, uudistaminen on perusteltua.
AirTreater on rekisteröity NATO-toimittaja NCAGE-koodilla A04WG, mikä tarkoittaa, että järjestelmät ovat suoraan hankittavissa puolustus- ja kriittisen infrastruktuurin hankintakehyksessä ilman erillisiä toimittajakelpoisuusprosesseja. Ota yhteyttä tekniseen tiimiimme hankintadokumentaation pyytämistä varten.
